Kasdigit kurssilla tutustuin moniin erilaisiin mediateksteihin joko itse etsiskelemällä tai muiden opiskelijoiden linkittäminä. Kurssilla etenkin tehtävää 2 tehdessä oli mielenkiintoista, kuinka erilaisia ja mielenkiintoisia uutisia muut opiskelijat olivat löytäneet, vaikka itse koin mielenkiintoisen uutisen etsimisen vaikeaksi jonka tähden etsinkin tehtävän uutisen englanniksi BBC:n sivuilta. Kurssilla opin, ettei mediateksti tarkoita pelkästään kirjoitettua tekstiä vaan se voi olla esimerkiksi video tai kuva. Tänään katsoinkin Teemu Leinosen puheenvuoron aiheesta Verkostot ja oppiminen tulevaisuudessa. Puheenvuorosta mieleen jäi Leinosen ajatus siitä, että ihmisten tulisi pyrkiä aktiiviseen toimintaan ja ympäristön muuttamiseen välineiden avulla. Välineinä nykypäivän opetuksessa voivat olla esimerkiksi Moodle, älypuhelimet ja sosiaalinen media.

Kurssilta mieleenpainuvinta oli luento jossa käytiin läpi Sugata Mitran tutkimusta siitä, oppivatko lapset ilman opettajaa esimerkiksi pelkän tietokoneen avulla? Tästä syntyikin kysymyksiä jotka eivät ehkä koske omaa tulevaisuuden ammattiani, mutta kysymyksiä kuten: Tarvitaanko tulevaisuudessa enää opettajia vai korvataanko heidät tietokonein? Ja kuinka paljon opettajan työ tulee muuttumaan? Myöskin kysymys siitä, kuinka itse voin kehittää oman oppimiseni sellaiselle tasolle, että kymmenen vuoden kuluttua olen yhä haluttua tavaraa työmarkkinoilla?

Virtuaaliryhmätyöskentely Moodlessa oli tuttua minulle jo lukioajoilta, mutta uutta minulle oli eri ikäisten ihmisten kanssa työskentely. Lukiossa ollessani kaikki opiskelijat olivat korkeintaan vuoden tai kaksi vanhempia tai nuorempia, mutta nyt ikähaitarii oli paljon suurempi, minkä koen silmiä avaavaksi. Olikin mielenkiintoista huomata, kuinka eri ikäryhmät toivat uusia näkökulmia keskuateluun joita itse en ollut edes ajatellut. Moodlessa työskentely olikin mielestäni kokonaisuudessaan oiva tapa työstää erityisesti ryhmätehtäviä, sillä niin jokainen pystyi työstämään tekstiä juuri silloin ja siellä missä työskentely tuntui itselle parhaalta. Nyt itsekkin työstän tätä blogia Kuopiossa Tampereen sijaan. Vaikka virtuaalityöskentely onkin joustavaa niin se ei kuitenkaan anna mahdollisuutta ihmisten kasvokkaiseen työskentelyyn jonka itse ainakin vielä tunnen luontevammaksi.

Kasdigit kurssin aikana minulle tuli idea perustaa esimerkiksi blogiin oppimispäiväkirja johon voisin jokaisen periodin loputtua kirjoitaaa jokaisesta kurssista sen mitä olin niissä oppinut. Toivonkin, ettei tämä ideani jäisi vain ajatuksen tasolle vaan löytäisin jostain sisältäni motivaation sen toteuttamiseen, sillä uskon, että  parin vuoden kuluttua olisi antoisaa ja opettavaista lukea varsinkin näitä ensimmäisen vuoden mietteitä.

-Janina

Kasvu medioituneeseen ja digitalisoituneeseen maailmaan on ollut minulle helppoa johtuen siitä, että teknologia on kehittynyt ja tuonut uusia laitteita, malleja ja uudistuksia sanoisinko sopivassa ajankohdassa oman kasvun ja kehityksen kannalta. En ole ollut liian nuori enkä "liian vanha" kun tietokoneet ja kännykkä ovat ilmestyneet. Myös kyseisten laitteiden uudistukset, kuten peruskännyköiden muuttuminen älypuhelimiin on tullut minulle otollisella ajalla, eli silloin kun vanha malli on ollut jo tarpeeksi tuttu ja tylsä joten uuden ilmestyminen on tuottanut pikemminkin riemua kuin päänvaivaa uuden asian opettelusta.

Huomaamattani "moniajan aivojani" eli yritän suorittaa montaa tehtävää yhtäaikaa, kuten nyt: blogitekstin kirjoitus, television katselu, sosiaalisessa mediassa pyöriminen, lehden luku ja whatsappissa keskustelu. Tätä on tapahtunut omassa elämässäni ala-asteesta lähtien, jolloin televisio vei kotitehtävien huomion, mutta maailman digitalisoituessa myös aivojen moniajo on lisääntynyt ja keskittyminen yhteen asiaan on vaikeutunut. Välillä pitäisikin muistaa keskittyä vain siihen yhteen asiaan ja elää hetkessä, etenkin silloin kun näkee läheisiään.

Luen ja seuraan paljon mediaa eri muodoissa, mutta nykyaikainen ja nousevassa suosiossa oleva tuottaminen esimerkiksi blogi muodossa on vielä uutta minulle. Tuottaminen onkin mediassa se asia mitä minun tulee parantaa ja kehittää, jotta yliopistosta valmistuttuani olen sen hetkisessä nykymaailmassa ajantasalla ja näin pätevä sen hetkisiin työtehtäviin.